Aivojen kehitys teini-iässä: miten selvitä murrosiän tunnekuohuista

Kehon muutokset, kuten hienhaju, akne ja kasvuspurtit, ovat monille tuttuja murrosiän merkkejä. Mutta entäpä aivot? Myös niiden kehityksessä alkaa uusi vaihe! Seurauksena on (täysin luonnollista) mielialan ailahtelua ja tunteiden myllerrystä. Tässä artikkelissa sukellamme murrosiän tunnekuohuihin ja annamme vinkkejä niistä selviytymiseen.

Murrosiässä hormonit muuttavat kehoa monin tavoin, mutta ne voivat vaikuttaa myös käytökseen, ajatteluun ja tunteisiin. On siis normaalia, että kehon (ja mielen) sopeutuminen muutoksiin voi vaikuttaa mielialaan. Niin käy aivan kaikille! Kun tiedät, mikä muutoksia aiheuttaa ja millaisia tunteita murrosikään usein kuuluu, sinun on helpompi varautua niihin ja löytää hyviä keinoja niiden käsittelyyn.

Harmaa aine (eli hermokudos, josta aivot enimmäkseen koostuvat) kasvaa ja kehittyy murrosiässä. Osa siitä jää aivoihin, osa puolestaan karsiutuu – kuin kukan lakastuneet terälehdet, jotka nyppäistään pois. Karsiutuva määrä on kuitenkin pieni! Harmaan aineen määrä vähenee vain noin 1,5 prosenttia vuodessa. Karsiutumisen syynä on aivosolujen välisten yhteyksien hienosäätö, joka tehostaa aivojen toimintaa.

Nuoruudessa aivojen eri osat kehittyvät eri tahtiin. Ensimmäisenä kypsyvät ne osat, jotka säätelevät perustoimintoja, kuten aisteja ja liikkeiden hallintaa. Sen sijaan pitkän aikavälin suunnittelusta ja impulssien hillinnästä vastaavat osat kypsyvät vasta myöhemmin.

Aivojen kehitys ja muovautuminen jatkuu aina varhaiseen aikuisuuteen saakka. Samalla ajattelu nopeutuu, selkiytyy ja muuttuu monimutkaisemmaksi. Vasta 25-vuotiaana voidaan sanoa, että aivot ovat täysin kehittyneet – ja tämän jälkeenkin ihminen oppii itsestään ja muista uutta koko elämänsä ajan. [2]

Aikuisena ihminen käyttää ajatteluun aivojen järkevimpänä osana tunnettuja etuotsalohkoja, teini-iässä puolestaan tunteista vastaavaa mantelitumaketta. Näiden kahden aivojen osan kehitys etenee nuoruudessa hieman eri tahtiin, mistä aiheutuu usein ristiriitoja tunteiden ja ajatusten vähillä. Ei siis ole outoa, jos joskus tuntuu, ettet ole aivan oma itsesi!

Kun keho on valmis murrosikään, aivot vapauttavat gonadotropiinien vapauttajahormonia (GnRH-hormonia). Se on kemiallinen aine, joka käynnistää tyypilliset muutokset. [3] Tämän jälkeen aivot tuottavat suuria määriä stressi-, sukupuoli- ja kasvuhormoneja, jotka voivat vuorostaan vaikuttaa aivojen kehitykseen. [4]

Hormoneissa ja aivorakenteissa tapahtuvien muutosten yhdistelmän on tarkoitus kypsyttää mieltä ja kehoa, mutta samalla tunteiden säätely voi vaikeutua. Tämä on täysin normaalia. Muista siis, ettet todellakaan ole ainoa, vaan muutokset koskevat aivan kaikkia! Seuraavassa kerrotaan tarkemmin, mitä voi kenties olla luvassa.

Ensin tuntuu kuin leijuisi pilvissä, sitten tekeekin yhtäkkiä mieli itkeä silmät päästään – tämä on meille kaikille tuttua. Voimakkaita tunteita, jotka syttyvät ja sammuvat silmänräpäyksessä, kutsutaan mielialanvaihteluiksi. Niiden takana ovat aivoissa tapahtuvat muutokset ja hormonitasojen vaihtelut. [5] 

Sisäinen myllerrys liittyy myös uuteen siirtymävaiheeseen elämässäsi: et ole enää lapsi mutta et vielä aivan aikuinenkaan. Voi olla hämmentävää ja ehkä ahdistavaakin, kun ei tiedä, mitä muut odottavat, mitä itse haluaisi tehdä ja mikä on oikein tai väärin. Kun tuntuu pahalta, koeta hengittää syvään ja muistuttaa itsellesi, ettet ole ikuisesti jumissa tässä välitilassa.

Ahdistus on reaktio vieraisiin tai pelottaviin tilanteisiin. Se tuntuu painona rinnassa tai vaikeutena hengittää, vaikka hengästymiseen ei vaikuta olevan mitään syytä. Nuoruus on täynnä uusia ja tuntemattomia kokemuksia, joten on hyvin luonnollista, että välillä ahdistaa. 

Ahdistus voi hiipiä mieleen hiljalleen ja vaikeuttaa esimerkiksi nukkumista ja keskittymistä koulussa. Kun se saa vallan, tuntuu helposti, ettei siitä pääse enää ikinä eroon. Yleensä ahdistus kuitenkin hälvenee itsestään, kun hormonit tasaantuvat teini-iän lopulla. Jos taas ahdistuneisuus on vaikeaa ja jatkuu pitkään, on hyvä kertoa siitä perheenjäsenelle, muulle luotettavalle ihmiselle tai vaikkapa koulukuraattorille. Näin saat paitsi kaipaamaasi rauhoittelua, myös apua ahdistuneisuuden syiden selvittelyyn ja olon helpottamiseen.

Jos tunteiden vellonta tuntuu välillä ylivoimaiselta, muista, että se tasaantuu ajan myötä. Sopeutuminen voi viedä hieman aikaa, mutta olo helpottuu kyllä. Tunteiden ja mielialan vuoristoradat ovat nimittäin tuttuja aivan jokaiselle murrosiän kokeneelle! Tässä myös hieman vinkkejä, miten selvitä helpommalla.

Murrosiässä mielessä voi pyöriä monenlaisia tunteita: hämmennystä, yksinäisyyttä, kiukkua, iloa ja surua. Voit harjoitella näiden tunteiden nimeämistä kirjoittamalla ajatuksiasi päiväkirjaan. Samalla opit ehkä huomaamaan, miten ne muuttuvat ja mikä niitä laukaisee. Voit tehdä muistiinpanoja myös puhelimeen, jotta tunteet eivät unohdu, ennen kuin pääset päiväkirjan ääreen. Joskus pelkästään tiettyjen tunteiden tunnistaminen auttaa sietämään niitä, kunnes ne menevät ohi.

Ajatusten jakaminen voi helpottaa oloa. Juttukaveriksi kelpaa ystävä, sisarus, vanhempi tai muu läheinen – miksei myös opettaja. Tunteiden ja ahdistuksen pukeminen sanoiksi voi itsessään riittää keventämään oloa. Ja vaikka ratkaisua ei heti löytyisikään, sinusta tuntuu ehkä paremmalta ja vähemmän yksinäiseltä, kun saat vaikkapa lämpimän halauksen.

Aivosi käyvät ehkä ylikierroksilla, mutta sinun ei tarvitse! Oma aika voi auttaa selvittelemään tunteita murrosiän pyörteissä. Jos mieli on maassa, voit aivan hyvin vaihtaa löhövaatteisiin, linnoittautua huoneeseesi ja pistää lempimusiikkiasi soimaan. Tai vaikkapa maalata tai lukea kirjaa, jos siltä tuntuu. On aina hyvä ajatus rentoutua, tehdä jotain mistä nauttii ja ottaa vähän omaa aikaa – etenkin, jos koulussa, kaveripiirissä tai perheen kanssa on paljon hässäkkää. 

Aikuiseksi kasvaminen ei ole aina helppoa, joten älä syyllistä itseäsi mielialanvaihteluista. Ne ovat inhimillisiä ja etenkin murrosiässä myös todella yleisiä. Vaikka olisit pari päivää allapäin, et ole aina surullinen. Vaikka olisit hermostunut viime aikoina helposti, et ole aina kiukkuinen. Muista, että syypäitä oikutteluun ovat hormonisi ja aivosi, et sinä itse. 

Ole armollinen itsellesi (ja kavereillesi, jotka ovat luultavasti samassa veneessä). Jos tunteesi läikkyvät yli ja loukkaat jotakuta, paras ratkaisu on pyytää vilpittömästi anteeksi ja yrittää toimia ensi kerralla paremmin. Kaikki tekevät virheitä. 

Voit myös kääntyä tarvittaessa koulukuraattorin puoleen tai pyytää luotettavaa aikuista varaamaan ajan esimerkiksi terapeutille. Ammattilainen osaa auttaa sinua löytämään muita keinoja käsitellä tunteitasi. On täysin OK pyytää apua – kaikesta ei tarvitse selvitä yksin! 

Kun ymmärrät, mitä mielessäsi ja kehossasi tarkalleen ottaen tapahtuu, sinun on ehkä helpompi suhtautua muutoksiin. Mikset siis lukisi lisää kuukautiskierron hormonaalisista vaiheista tai perehtyisi esimerkiksi kehonkuvaan ja esineellistämiseen?

[1] Mills, K. L., Goddings, A. L., Herting, M. M., Meuwese, R., Blakemore, S. J., Crone, E. A., et al. 2016. Structural brain development between childhood and adulthood: convergence across four longitudinal samples. Neuroimage 141:273–81. doi: 10.1016/j.neuroimage.2016.07.044

[2] https://www.urmc.rochester.edu/encyclopedia/content.aspx

[3] Experts, K.H.M. (ed.) Everything you wanted to know about puberty (for teens) - nemours kidshealth, KidsHealth. The Nemours Foundation. Available at: https://kidshealth.org/en/teens/puberty.html (Accessed: December 12, 2022).

[4] The adolescent brain: Beyond raging hormones (2011) Harvard Health. Available at: https://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/the-adolescent-brain-beyond-raging-hormones (Accessed: December 12, 2022).

[5] Mayo Clinic Q and a: Rapid mood changes normal for teens - Mayo Clinic News Network (2022) Mayo Clinic. Mayo Foundation for Medical Education and Research.

[6] Lock, Sarah & Chura, Lindsay & Barracca, Nicholas. (2017). The Brain-Sleep Connection: GCBH Recommendations on Sleep and Brain Health. 10.26419/252Fpia.00014.001.pdf.

https://www.healthdirect.gov.au/emotional-changes-puberty