Mikä on ihmisen papilloomavirus (HPV) ja mitä se aiheuttaa?

Faktantarkistus: Ria Malva, kätilö 

Ihmisen papilloomavirus eli HPV on erittäin yleinen virus, joka voi epäonnisissa tapauksissa aiheuttaa vakavia ongelmia. Mutta miten papilloomavirus tarttuu, ja paraneeko se itsestään? Kenelle HPV-rokote on tarkoitettu? Tässä artikkelissa vastaamme näihin ja muihin kysymyksiin HPV:stä.

• Mikä on HPV?
• Miten yleinen HPV on?
• Miten HPV tarttuu?
• Miten kauan papilloomavirus selviää elimistössä?
• Voiko HPV-infektio olla piilevä?
• Mikä on HPV-rokote?
• Voiko HPV tarttua uudelleen?

HPV eli ihmisen papilloomavirus on iholla ja limakalvoilla esiintyvä virus, joka voi aiheuttaa infektion. Papilloomaviruksia on paljon erilaisia tyyppejä, ja suurin osa niistä tarttuu seksin välityksellä.

Osa papilloomaviruksista voi aiheuttaa kondyloomia eli visvasyyliä, joita ilmaantuu sukuelinten alueelle aikaisintaan parin kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta. Oireiden alkamiseen voi mennä jopa useampi vuosi. Kondylooma on harvainen oire HPV-infektioissa. Suurin osa on täysin oireettomia ja voi jäädä elimistöön pitkäksi aikaa.

HPV-infektio paranee useimmiten itsestään, mutta jos näin ei käy, siihen liittyy kohdunkaulan solumuutosten riski. Tältä on hyvä suojautua, sillä solumuutokset voivat johtaa lopulta kohdunkaulan, emättimen tai ulkosynnyttimien syövän kehittymiseen.

Kuinka yleisiä HPV-tartunnat ovat? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ihmisen papilloomavirus on Suomen yleisin seksin välityksellä tarttuva virus. Sillä on siis enemmän kantajia kuin vaikkapa klamydialla. Suurin osa seksuaalisesti aktiivisista suomalaisista saa HPV-tartunnan jossain vaiheessa elämäänsä.

Tätä selittää oireettomien infektioiden suuri määrä: tartunta jää usein huomaamatta, joten virusta on helppo tartuttaa eteenpäin. Onneksi kuitenkin tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun nuorten HPV-rokotusten myötä (palataan niihin hieman jäljempänä).

Papilloomavirus tarttuu iho- ja limakalvokontaktissa etenkin

• yhdynnässä (emätin- tai anaaliyhdynnässä)
• suuseksissä
• käsin hyväillessä (ihokontaktissa).

Suojaamattomaan seksiin liittyy siis melko suuri riski HPV-tartunnan tai sen levittämisen riski. Ja tämä koskee tosiaan seksiä kaikissa muodoissaan sooloseksiä lukuun ottamatta. Koska kyseessä on virus, jota voi kantaa tietämättään pitkän aikaa, paras tapa suojautua on käyttää kondomia, suuseksisuojaa tai femidomia (niin sanottua naisten kondomia tai sisäkondomia). Nekään eivät ole täysin varmoja mutta suojaavat kuitenkin jossain määrin HPV:ltä, koska ne estävät limakalvokosketuksen. Niitä kannattaa muutenkin käyttää aina, jos harrastaa seksiä uuden kumppanin kanssa, sillä ne suojaavat myös muilta seksitaudeilta!

Ihmisen papilloomavirus (HPV) voi säilyä elimistössä useita vuosia, ennen kuin infektio paranee itsestään. Joissakin tapauksissa se ei parane lainkaan vaan aiheuttaa lopulta solumuutoksia. Usein on mahdoton tietää, milloin on edes saanut HPV-tartunnan, koska infektio on oireeton. Virusta voi kantaa täysin tietämättään. Siksi papa- eli irtosolukokeeseen kannattaa ehdottomasti osallistua, kun kutsu tulee. Irtosolunäytteestä selviää, onko elimistössäsi papilloomavirusta (tai kohdunkaulassasi solumuutoksia). 

Valitettavasti HPV:hen ei ole hoitoa, vaan sen on annettava parantua itsekseen. Sen sijaan solumuutokset hoidetaan terveydenhuollon käytäntöjen mukaan, jos virus on jo ehtinyt aiheuttaa niitä.

Papilloomavirus voi olla elimistössä pitkään piilevänä ja aiheuttaa aktiivisen infektion, kun sitä vähiten odottaa. Jos tämä infektio ei parane, se voi aiheuttaa solumuutoksia, vaikka tartunnasta olisi monta vuotta. Tämä on yksi syy, miksi on tärkeää osallistua papa-seulontaan, vaikka seksikumppani olisi ollut monta vuotta sama. Positiivinen testitulos eli todettu HPV-tartunta tarkoittaa, että myös kumppanilla on todennäköisesti jo tartunta, jos suojaamatonta seksiä on harrastettu. Tästä ei kuitenkaan tarvitse ottaa liikaa stressiä – viruksesta on vain hyvä olla tietoinen. Varsinaista hoitoa ei ole, vaan ylivoimaisesti suurin osa HPV-infektioista paranee itsestään.

Papilloomavirukseen on olemassa rokote, joka tarjotaan maksutta kaikille lapsille osana kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotetta annetaan yleensä kaksi annosta, joiden väliin tulee jäädä vähintään viisi kuukautta. Ensimmäinen annos tarjotaan jo 5.–6. luokalla, sillä rokote suojaa parhaiten, jos se otetaan ennen kuin seksiä harrastetaan ensimmäistä kertaa. Jos ei ole saanut rokotetta aiemmin, sen voi ottaa maksutta 19-vuotiaaksi saakka. Tätä vanhemmat voivat halutessaan ostaa sen itse reseptillä apteekista. Rokotesuositus koskee kaikkia sukupuoleen katsomatta.

Jos kerran HPV voi aiheuttaa ennen kaikkea kohdunkaulan syöpää, miksi sitä annetaan myös nuorille, joilla ei ole kohtua? Osittain yksinkertaisesti siksi, että solumuutoksia voi tulla muuallekin: peräsuoleen, nieluun tai penikseen. Lisäksi on tärkeää vähentää papilloomavirustartuntoja, ja tämä onnistuu parhaiten rokottamalla kaikki sukupuoleen katsomatta. Näin harvempi ihminen voi saada tartunnan ja levittää sitä eteenpäin.

Ainoa poikkeus HPV-rokotesuositukseen on raskaus, sillä rokotetta ei ole testattu raskaana olevilla. Sen sijaan HPV-rokotteen voi hyvin ottaa synnytyksen jälkeen.

Koska papilloomavirus jää helposti huomaamatta ja voi säilyä pitkään piilevänä, se voi aktivoitua uudelleen milloin tahansa. Tämä tarkoittaa, että virus voi hävitä tai sen määrä laskea niin pieneksi, ettei se näy edes irtosolunäytteessä – kunnes se aktivoituu uudelleen. Valitettavasti HPV:lle ei myöskään muodostu täyttä immuniteettia, joka suojaisi loppuelämän ajan, vaan uusi altistus, erityisesti eri tyypin virukselle voi aiheuttaa uuden infektion.