Kohdun toiminta ja anatomia

Faktantarkistus: Amelie Jensnäs Joäng, kätilö

Kohtu on päärynänmuotoinen elin, jossa syntyy elämää – ja kuukautisvuotoa. Mutta miten se oikeastaan toimii, ja mitä jos se on kipeä? Mistä kohdun kipu ylipäätään johtuu? Entä mikä on kohdunnapukka, ja mitä muita osia kohdussa on? Kerromme, mitä kaikkea on hyvä tietää.

• Mikä kohtu on?
• Kohdun anatomia
• Näin kohtu toimii
• Kohdun kipu

Aloitetaan anatomian kurssi kysymällä, mikä kohtu oikeastaan on. Sana ’kohtu’ tarkoittaa monissa suomen sukukielissä vatsaa, ja se voi olla johdettu paikkaa tarkoittavasta sanasta ’kohta’. Se on suurimmaksi osaksi lihaksesta koostuva elin – kohtulihas on lääketieteelliseltä nimeltään myometrium. Kohtu sijaitsee vatsaontelon alaosassa virtsarakon takana. Sen pieni ontto sisus laajenee tarvittaessa niin, että sikiö mahtuu kasvamaan ja kehittymään vauvaksi.

Kohtu on siis elin, jonka sisällä vauva voi kasvaa. Mutta tunnetko kaikki sen osat? Kohtu on itse asiassa hyvin pieni, kun sen sisällä ei ole vauvaa. Se muistuttaa sekä kooltaan että muodoltaan ylösalaisin käännettyä päärynää. Kohdusta lähtee sivuille kaksi putkea eli munanjohdinta, joiden päissä sijaitsevat noin saksanpähkinän kokoiset munasarjat.

Kohdunrunko (corpus)

Kohtu jaetaan yleensä kahteen osaan: kohdunrunkoon ja kohdunkaulaan. Runko-osa on suurempi ja sisältää ontelon, jossa sikiö voi kasvaa vauvaksi. Sen sisällä on myös kohdun limakalvo, jonka tehtävänä on tarjota suotuisat olosuhteet hedelmöittyneen munasolun kiinnittymiselle.

Kohdunkaula ja kohdunnapukka

Kohdunkaula on kohdun alin osa (eli päärynän kanta, jos pidämme kiinni hedelmävertauksesta). Se on kanava, joka ulottuu emättimestä kohdun alaosaan. Pysyitkö mukana? Hyvä! Yksi kohdunkaulan osista on kohdunnapukka, joka toimii kohdun sisäänkäyntinä. Kuukautisvuoto valuu sen kautta ulos.

Kohdun limakalvo (endometrium)

Jo edellä mainittu kohdun limakalvo on lääketieteelliseltä nimeltään endometrium. Se paksuuntuu ja hajoaa joka kuukautiskierrossa. Kuukautisten jälkeen limakalvo kasvaa, jotta hedelmöittynyt munasolu pääsee kiinnittymään kohdun seinämään. Jos raskaus ei ala, se hajoaa ja poistuu kuukautisvuotona – tämän ehkä jo tiesitkin.

Kuten todettu, kohdun tehtävä on mahdollistaa vauvan kehitys syntymään saakka. Siksi se onkin aktiivisimmillaan hedelmällisinä vuosina eli murrosiästä vaihdevuosiin. Kohdun toimintaa ohjaavat hyvin pitkälti hormonit. Murrosiästä alkaen ne saavat kohdun limakalvon kasvamaan ja poistumaan kehosta kuukausittain, jos raskautta ei kuulu – näin toimii kuukautiskierto. Jos taas raskaus alkaa, hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohtuun. Sikiö kasvaa ja kohtu laajenee vähitellen, kunnes sinne mahtuvat vauva, istukka ja lapsivesi – melkoista venymistä! Raskauden aikana kohtu alkaa treenata synnytykseen siten, että kohtulihas jännittyy ja rentoutuu. Alakautta eli ilman leikkausta synnyttäminen perustuu juuri tähän kohdun supisteluun.

Sattuuko kohtuun? Tämä on tavallista eikä yleensä anna syytä huoleen (paitsi jos kipu on todella kovaa – silloin pitää tietenkin hakeutua hoitoon)! Usein kuukautisten yhteydessä tuntuu hieman kouristavaa alavatsakipua, siis kuukautiskipua. Joskus voi olla vaikea tietää, liittyykö vatsan alueen kipu juuri kohtuun, sillä se voi liittyä myös munasarjoihin, mahaan tai lantionpohjan muihin elimiin. Raskauden aikana kohtua voi myös jomottaa, kun se valmistautuu synnytykseen.

Kipu kohdussa yhdynnän jälkeen

Ei ole mitenkään tavatonta, että seksin jälkeen tuntuu hieman kuukautiskipua muistuttavaa jomotusta. Syynä on siemenneste, jonka sisältämät aineet voivat saada kohtulihaksen supistelemaan. Tämä on vaaratonta ja menee yleensä nopeasti ohi. Seksin jälkeinen alavatsakipu voi olla myös hiivatulehduksen oire. Lisäksi jotkin sukupuolitaudit, kuten klamydia ja tippuri, voivat aiheuttaa kipua levitessään kohtuun. Tai sitten seksin jälkeisen kivun taustalla voi olla endometrioosi.

Jos sinulla on toistuvia oireita, jotka eivät tunnu normaaleilta, on aina hyvä ottaa yhteys terveydenhuoltoon!

Ovulaatiokipu

Osa ihmisistä huomaa ovulaation kivusta, josta käytetään myös saksankielistä nimitystä mittelschmerz eli välikipu. Munasolun irtoaminen munasarjasta voi nimittäin aiheuttaa epämukavuuden tunnetta tai hieman voimakkaampaa, lyhytkestoista kipua. Ovulaatiokipu ei ole vaarallista, ja sitä voi tarvittaessa hoitaa ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä.

Kuukautisten jälkeinen kipu

Kipu ennen kuukautisia tai niiden aikana on täysin normaalia, mutta mitä jos kipu ilmeneekin kuukautisten jälkeen? Syynä voivat olla munasarjoihin muodostuneet kystat, jotka saattavat aiheuttaa kouristuksia ja joskus jopa vuotaa verta. Kystat kuulostavat ehkä hieman inhottavilta, mutta ne ovat yleensä täysin vaarattomia ja häviävät itsekseen. Joskus kystan puhkeamisen hetkellä voi tuntua voimakasta ja äkillistä kipua, mutta myös tämä on vaaratonta ja menee nopeasti ohi. Jos kipu on aivan erityisen kovaa, kysta on ehkä tavallista suurempi ja siitä kannattaa ottaa yhteys lääkäriin tai terveydenhoitajaan.

Tamponiin liittyvä kipu

On olemassa erittäin harvinainen tila nimeltä TSS eli toksinen sokkioireyhtymä. Sitä aiheuttavat tietyt bakteeri-infektiot, joita voi saada muun muassa tamponin käytöstä. Yksi oireyhtymän oireista voi olla vihlova vatsakipu. Jos epäilet itselläsi TSS:ää, on erittäin tärkeää hakeutua heti hoitoon!