Milloin pituuskasvu loppuu?

Faktantarkistus: Amelie Jensnäs Joäng, kätilö

Mietitkö, kuinka pitkäksi kasvat? Olet tietenkin kasvanut jo hyvän aikaa: se alkoi ennen syntymääsi ja on jatkunut koko lapsuuden. Sentti sentiltä ja vuosi vuodelta. Mutta kuinka pitkään pituuskasvu oikein jatkuu? Se selviää nyt!

• Mikä vaikuttaa pituuskasvuun?
• Pituuskasvu pojilla
• Pituuskasvu tytöillä
• Kuukautiset ja pituuskasvu

Ihmisen perintötekijät eli geenit määräytyvät, kun siittiö hedelmöittää munasolun ja alkionkehitys alkaa. Niiden ansiosta olemme kaikki ainutlaatuisia yksilöitä! Geenit peritään biologisilta vanhemmilta (jotka ovat aikanaan perineet ne samalla tavoin), ja ne ratkaisevat suurelta osin, miten lyhyt tai pitkä lapsesta tulee. Pitkien vanhempien lapset kasvavat yleensä pitkiksi ja päin vastoin. Aina tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pituuden periytyminen on itse asiassa melko monimutkaista. Olet esimerkiksi voinut periä aiempien sukupolvien geenejä, joiden vaikutus ei ole tullut biologisilla vanhemmillasi näkyviin. Perintötekijät määrittävät myös, milloin pituuskasvusi alkaa, miten nopeaa se on ja milloin tulet murrosikään.

Pituuteen vaikuttavia tekijöitä on muitakin: esimerkiksi ravitsemus ja fyysinen terveys. Ravitseva ja terveellinen ruokavalio, puhtaan veden saanti sekä terveydenhuollon ja rokotusten saatavuus ovat hyvin tärkeitä kehon terveydelle ja kasvulle. Pituuskasvuun vaikuttavat osaltaan myös hormonit. Hyvä esimerkki on kilpirauhashormoni, joka ohjaa solujen uudistumista ja kehon kudosten rakentumista ja osallistuu sitä kautta kasvuun. Jopa syntymäpituudella voi olla merkitystä, sillä pitkänä syntyneistä tulee usein pitkiä aikuisia.

Loppujen lopuksi meistä tulee sen mittaisia kuin tulee. Keholla on omat suunnitelmansa. Joskus voi tuntua, ettei suunnitelma vastaa viimeisimpiä kauneusihanteita tai omia toiveita, mutta kehosi on täydellinen juuri sellaisena kuin se on. Muutama sentti sinne tai tänne ei vaikuta millään tavalla elämään, joka sinulla on edessäsi tässä kehossa!

Voiko sairaus vaikuttaa pituuskasvuun?

Kyllä. Jotkin vaikeat krooniset sairaudet voivat vaikuttaa pituuskasvuun ja siihen, miten pitkäksi ihminen lopulta kasvaa. Näitä ovat esimerkiksi harvinaissairaudet akondroplasia (lyhytkasvuisuus) ja akromegalia (kasvuhormonin liikatuotanto, joka saa kasvamaan hyvin pitkäksi). Muillakin kasvuhormoneihin vaikuttavilla sairauksilla voi olla vaikutusta, kuten myös kromosomipoikkeavuuksilla.

Jos murrosikää säätelee pääasiassa testosteroni (eli kyseessä on pojille tyypillinen murrosikä), niin kutsuttu kasvupyrähdys eli kasvuspurtti tulee tyypillisesti hieman myöhemmin. Yleensä se alkaa noin 12–15-vuotiaana, mutta tässä on suurta vaihtelua. Kasvuspurtin aikana pituutta voi tulla nopeasti, jopa monta senttiä muutamassa kuukaudessa! Useimmilla kasvu jatkuu pitkälle teini-ikään, joillakin aina 18–20-vuotiaaksi saakka. Luut kasvavat siis monen vuoden ajan, kunnes sääri- ja reisiluiden pituuskasvuvyöhykkeet luutuvat ja kasvu loppuu.

Tytöille tyypillisessä murrosiässä, jonka pääosassa on estrogeeni, kasvupyrähdys tulee usein aiemmin. Moni kasvaa eniten pituutta 10–13-vuotiaana, ja erityisen nopeaa kasvu on juuri ennen kuukautisten alkamista.

Ensimmäisten kuukautisten jälkeen pituuskasvu vähitellen hidastuu. Useimmat kasvavat vielä viidestä kahdeksaan senttiä, mutta sen jälkeen kasvu on hyvin vähäistä. Aikuispituus saavutetaan noin 14–16-vuotiaana.

Mietitkö, vaikuttavatko kuukautiset siihen, kuinka pitkäksi kasvat? Itse asiassa kyllä! Moni kasvaa eniten ensimmäisiä kuukautisia edeltävän vuoden aikana. Kun kuukautiset alkavat, kasvuspurtin maaliviiva häämöttää. Pituuskasvu ei missään nimessä lopu kuin seinään, kun kuukautisvuoto alkaa, mutta kasvunvaraa on yleensä jäljellä enää viidestä kahdeksaan senttiä. Niinpä ne, joilla kuukautiset alkavat hyvin varhain, voivat jäädä hieman lyhyemmiksi. Vastaavasti ne, joilla kuukautiset alkavat myöhemmin, ehtivät kasvaa pidemmiksi.