Normaalia kovemmat kuukautiskivut

Faktantarkistus: Amelie Jensnäs Joäng, kätilö

Jomottava, kouristava vatsakipu kuukautisten aikaan on tuttua monille, mutta miten kova kuukautiskipu on normaalia? Missä menee dysmenorrean raja? Entä onko syytä huoleen, jos kipuja on myös muulloin kuin kuukautisten aikaan? Kuukautiskipu on hyvin normaalia, mutta jos se on erityisen voimakasta, on hyvä selvittää taustalla oleva syy ja hakea apua kivunlievitykseen.

• Kovat kuukautiskivut – mitä niillä tarkoitetaan?
• Jos sinulla on todella kovia kuukautiskipuja
• Mikä on dysmenorrea ja miten sitä hoidetaan?
• Kovat kuukautiskivut ilman kuukautisia
• Kovien kuukautiskipujen hoito
• Milloin hakea apua normaalia kovempiin kuukautiskipuihin

Kuukautis- eli menkkakipu on jomottavaa kipua alavatsalla ja selässä ennen kuukautisia ja niiden aikana. Siitä kärsivät etenkin teinit ja parikymppiset. Kivun aiheuttaa yleensä kohdun supistelu, kun kohdun limakalvo poistuu kuukautisvuodon mukana. Usein se lievittyy käyttämällä käsikauppalääkkeitä pakkausselosteen ohjeiden mukaan. Kuukautiskipu on hyvin normaalia – mutta on erittäin tärkeä muistaa, ettei se saa olla niin voimakasta, että se rajoittaa elämää.

Jatkuuko kuukautiskipu voimakkaana tulehduskipulääkkeistä huolimatta? Tämä voi tarkoittaa, että jokin on pielessä. Todella kovat kuukautiskivut voivat aiheuttaa joillekin pahoinvointia, oksentelua tai jopa pyörtymistä. Toiset taas joutuvat olemaan poissa töistä tai koulusta ja makaamaan sängyssä useamman päivän. Näin ei tietenkään kuulu olla, eli jos tunnistit itsesi, kannattaa hakea apua vaivaan!

Kuukautiskipu on siis hyvin normaali ja yleinen vaiva. Moni kärsii siitä joko silloin tällöin tai joka kierrossa. Mutta jos tuntuu, että taitut kivusta kaksin kerroin, kyseessä voi olla dysmenorrea. Tällä tarkoitetaan normaalia kovempia kuukautiskipuja, ja vaiva on tärkeää ottaa vakavasti. Dysmenorrea ei ole itsessään vaarallista, mutta taustalla voi olla sairaus: endometrioosi tai adenomyoosi.

Endometrioosi ja adenomyoosi ovat tulehduksellisia autoimmuunisairauksia. Niiden oireet voivat olla samankaltaisia (molemmat aiheuttavat esimerkiksi erittäin voimakasta kuukautiskipua), joten ne sekoitetaan usein toisiinsa tai diagnosoidaan väärin. Molempien sairauksien syynä on, että kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolella, mutta niiden kulku on erilainen. Siksi on tärkeää saada oikea, omaa sairautta vastaava diagnoosi.

Kuukautisten ja kuukautiskipujen ei kuulu rajoittaa arkeasi ja heikentää elämänlaatuasi! Jos sinulla on kovia kuukautiskipuja, voi olla hyvä ottaa yhteys terveydenhuoltoon.

Dysmenorrea on lääketieteellinen nimitys koville kuukautiskivuille. Jomottavan ja kouristavan alavatsakivun lisäksi tyypillisiä oireita ovat ripuli, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu sekä huimaus ja pyörtymisen tunne. Dysmenorrea jaetaan yleisesti primaariin ja sekundaariseen dysmenorreaan. On olemassa myös kolmas tyyppi, membranoosi tai membranoottinen dysmenorrea. Siinä voimakkaan kuukautiskivun syynä on kohdun limakalvon irtoaminen yhdellä kertaa, kun se normaalisti hajoaa vähitellen.

Primaari dysmenorrea

Primaarisesti kivuliaissa kuukautisissa voimakas kipu alkaa jo murrosiässä. Usein syynä on hormoninkaltaisten aineiden suuri pitoisuus kohdussa. Kovat kuukautiskivut vähenevät usein iän myötä ja häviävät kokonaan lapsen saamisen jälkeen. Primaari dysmenorrea on yleisin muoto.

Sekundaarinen dysmenorrea

Jos kuukautiset ovat toissijaisesti eli sekundaarisesti kivuliaat, niiden taustalla on jokin muu tila tai sairaus. Kyseessä voi olla esimerkiksi endometrioosi, myooma eli kohdun hyvälaatuinen lihaskasvain tai ehkäisykierukan haittavaikutus. Sekundaarinen dysmenorrea alkaa yleensä hieman myöhemmin, eli sitä voi edeltää monta kiertoa ilman kuukautiskipuja. Joissakin tapauksissa se voi kuitenkin alkaa jo aiemmin.

Dysmenorrean hoito

Jos epäilet itselläsi dysmenorreaa, on hyvä ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Voit hakeutua esimerkiksi nuorten terveyspalveluihin – tai jos olet vanhempi, suoraan gynekologin vastaanotolle. Kerro oireistasi lääkärille tai terveydenhoitajalle.

Hoito voi olla erilaista dysmenorrean tyypin ja omien edellytystesi mukaan. Hormonaalinen ehkäisy, kuten e-pillerit tai hormonikierukka, voi lievittää kovia menkkakipuja. Joissakin tapauksissa määrätään myös reseptillä saatavia kipulääkkeitä, joita voi käyttää kivun ollessa päällä. Hieman erilainen kivunlievitysmenetelmä on TENS, jossa kipualueelle kohdistetaan sähköimpulsseja. Tähän voi saada apua fysioterapeutilta.

Jos lääkkeistä tai hormonihoidosta ei ole apua, taustalla voi olla syy, joka edellyttää lisätutkimuksia. On ehkä tarpeen selvittää gynekologisella tutkimuksella, onko kyseessä esimerkiksi endometrioosi, myooma tai jokin anatominen muutos.

Voiko kuukautiskipuja olla muulloin kuin kuukautisten aikaan? Ei, jos ihan tarkkoja ollaan – mutta samanlaista kipua voi kyllä ilmetä samassa kohtaa. Jos kipu on kovaa, se on syytä ottaa vakavasti ja tutkituttaa. Tässä luettelo syistä, jotka voivat olla kivun taustalla:

• Raskaus. Yksi varhaisista raskausoireista on jomottava vatsakipu, joka voi muistuttaa kovaa kuukautiskipua.
• Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Munasarjojen monirakkulataudiksi tai -oireyhtymäksi kutsutaan häiriötä, jossa munasarjoissa voi olla kystia. Niiden puhkeaminen voi aiheuttaa voimakasta kipua, joka saattaa tuntua kuukautiskivulta.
• Endioosometri. Tämä sairaus voi aiheuttaa kuukautiskipua muistuttavaa kipua myös ilman kuukautisia.
• Kystan puhkeaminen. Kystia voi tulla joskus kaikille, ja ne ovat vaarattomia. Niiden puhkeaminen voi kuitenkin tehdä todella kipeää.
• Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Ärtyvä suoli voi aiheuttaa vatsan alueen kouristelua, joka muistuttaa huomattavasti kuukautiskipua.
• Ovulaatiokipu (mittelschmerz). Ovulaatio eli munasolun irtoaminen tapahtuu kuukautiskierron keskivaiheilla. Tällöin voi tuntua kipua sen munasarjan puolella, jolta munasolu irtoaa. Kivun kesto on muutamasta tunnista kolmeen päivään. Vinkki! Voit seurata ovulaatiota tarkemmin Libressen kuukautiskalenterilla.
• Vaihdevuodet. Kuukautiset loppuvat vaihdevuosien alkaessa. Kääntöpuolena jotkin sairaudet, kuten kohdunkaulan syöpä, munasarjojen suurentuminen ja kohdun lihaskasvaimet, yleistyvät. Esivaihdevuosien aikana voi olla normaalia kovempia kuukautiskipuja, joiden syynä on kuukautiskierron ja -vuodon muuttuminen.
• Synnytys. Lapsen synnyttämisen jälkeen voi tuntua kovaa kuukautiskipua muistuttavaa kipua, kun kasvavan lapsen mukana laajentunut kohtu supistuu.

Mikä on paras tapa lievittää kovia menkkakipuja? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Me kaikki olemme erilaisia, joten sama keino ei toimi kaikille. Älä siis luovuta, jos jostakin ei ole apua. Muita keinoja on olemassa! Tässä luettelo, miten voit itse koettaa hoitaa kuukautisiin liittyvää kipua:

• Ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet. Tabletit on hyvä ottaa heti, kun tunnet kivun alkavan. Jos tiedät odottaa kipua, voit ottaa ne jo edellisenä päivänä. Ibuprofeeni ja parasetamoli lievittävät kipua erityisen tehokkaasti, kun ne otetaan yhtä aikaa – mutta noudata aina pakkausselosteen ohjeita oikeasta annostuksesta.
• Kipeän kohdan lämpöhoito. Esimerkiksi lämpötyyny tai lämpimät pyyhkeet voivat lievittää kipua, sillä lämpö auttaa lihaksia rentoutumaan.
• Liikunta. Kipeänä ei ehkä tee mieli lähteä liikkumaan, mutta se voi auttaa sekä lievittämään kovia kuukautiskipuja että lyhentämään niiden kestoa!

Jos kärsit kivusta ja tunnistat itsesi näistä kuvauksista, muista, että terveydenhuollosta saa apua. Kivun ei kuulu rajoittaa normaalia elämää eikä estää voimasta hyvin arjessa. Jokaisen keho on ainutlaatuinen ja toimii omalla tavallaan. Siksi oireet ja niiden syyt voivat vaihdella ihmisestä toiseen. Kun tutustut aiheeseen, ymmärrät omia kokemuksiasi paremmin ja tunnistat, milloin on ehkä aika hakeutua hoitoon. Vain lääkäri, terveydenhoitaja, gynekologi tai muu terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä diagnoosin oireidesi perusteella.