Luteaalivaihe – tutustu kuukautiskierron jälkipuoliskoon

Faktantarkistus: Amelie Jensnäs Joäng, kätilö

Tiedät varmaankin, että kuukautiskierto koostuu vaiheista. Kierron jälkimmäistä puoliskoa kutsutaan luteaalivaiheeksi, ja se käynnistyy heti ovulaation eli munasolun irtoamisen jälkeen. Mutta mitä kehossa tapahtuu sen aikana? Kuinka pitkä luteaalivaihe on, ja miten se liittyy raskauteen ja vaihdevuosiin? Kysymyksiä on paljon – tässä tulevat vastaukset!

• Mikä on luteaalivaihe?
• Luteaalivaiheen oireita
• Luteaalivaiheessa erittyy keltarauhashormonia
• Lyhyt ja pitkä luteaalivaihe
• Voiko luteaalivaihetta pidentää?
• Luteaalivaihe ja raskaus
• Luteaalivaihe ja vaihdevuodet

Luteaali- eli keltarauhasvaihe on kuukautiskierron viimeinen vaihe, joka ulottuu ovulaatiosta seuraavien kuukautisten alkuun. Moni voi sen aikana hieman vaihtelevasti, mutta keholle se on muutosten ja mahdollisuuksien aikaa. Luteaalivaiheessa kehittyy keltarauhanen, joka alkaa erittää progesteronia eli keltarauhashormonia. Sen vaikutuksesta kohdun limakalvo pehmenee ja valmistautuu ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhashormonin määrä lähtee taas laskuun ja kohdun limakalvo poistuu kehosta kuukautisvuotona. Tästä alkaa uusi kierto.

Mistä sitten huomaa, että luteaalivaihe on käynnissä? No, suurin osa havaitsee hormonien vaikutuksia kuukautiskierron varrella, ja tämä pätee myös luteaalivaiheeseen. Tässä kohtaa kiertoa kehon yleinen sietokyky stressille on hieman tavallista huonompi, ja vaikutus vointiin on usein selkeä. Jos raskautta ei sittenkään kuulu, keltarauhashormoni voi nimittäin aiheuttaa PMS-oireita. Niitä ovat esimerkiksi mielialanvaihtelut, väsymys, rintojen arkuus tai turvotus ja kova vatsa. Lisäksi kehon lämpötila nousee luteaalivaiheessa hieman keltarauhashormonin vuoksi, mutta muutosta ei yleensä huomaa itse.

Luteaalivaiheen pääosassa on siis keltarauhashormoni eli progesteroni, joka valmistelee kohtua hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä varten. Kohdun limakalvo kasvaa paksummaksi ja ravitsevammaksi, ja lisäksi muiden munasolujen irtoaminen estyy (sillä raskauden alkamiseen riittää yksi munasolu). Jos ei halua tulla raskaaksi, keltarauhashormoni tuntuu ehkä turhalta riesalta, josta seuraa lähinnä PMS-oireita. On kuitenkin hyvä tietää, että keho toimii kuten sen pitääkin – ja että raskaus on mahdollinen, jos sitä jonain päivänä toivoo.

Luteaalivaihe kestää useimmiten noin kaksi viikkoa, mutta tässä on tietenkin yksilöllistä vaihtelua. Toisilla sen pituus on kymmenen päivää, toisilla 16. Sen sijaan voi olla hyvä tietää, että luteaalivaiheen pituus pysyy samana kierrosta toiseen. Jos siis luteaalivaiheesi kestää tasan 14 päivää, tämä pätee todennäköisesti joka kierrossa. Jos luteaalivaihe kestää alle kymmenen tai yli 16 päivää, syy voi olla hyvä selvittää terveydenhuollon vastaanotolla. Taustalla voi nimittäin olla munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), kilpirauhasen toimintahäiriö tai jokin muu hormonien epätasapaino tai häiriö.

Jos luteaalivaihe on erityisen lyhyt, voiko sitä pidentää? Vastaus riippuu hieman taustalla olevasta syystä, mutta joissakin tapauksissa luteaalivaiheen pidentäminen voi onnistua. Usein taustalla on alhainen progesteronitaso, jota voidaan hoitaa progesteronilisällä tai ovulaatiota stimuloivilla lääkkeillä, jotka lisäävät epäsuorasti progesteronin eritystä. Näitä hoitoja varten on aina hakeuduttava ensin lääkärin vastaanotolle.

Toisaalta voit myös itse tehdä asioita, joilla on melko suuri merkitys. Elintavat ja vointi vaikuttavat elimistön hormonitasapainoon. Stressi, liian raskas tai rankka liikunta ja puutteellinen ravintoaineiden saanti voivat haitata keltarauhashormonin eritystä.

Edellä todettiinkin jo, että luteaalivaihe liittyy olennaisesti raskauteen. Sama koskee tietenkin koko kuukautiskiertoa, mutta raskaus saa alkunsa nimenomaan luteaalivaiheessa, jos munasolu on hedelmöittynyt. Moni olettaa tämän tapahtuvan itse hedelmöityksessä heti ovulaation jälkeen, mutta alkion (eli munasolusta ja siittiöstä kehittyneen solurykelmän) täytyy vielä kiinnittyä kohdun limakalvoon. Tähän tarvitaan luteaalivaiheessa erittyvää keltarauhashormonia, joka varmistaa alkiolle hyvät edellytykset kehittyä.

Koska keltarauhashormonin eritys on olennaisen tärkeää raskauden alkamiselle, luteaalivaiheen tavallista pidempi tai lyhyempi kesto voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Raskauden mahdollisuus on tietenkin edelleen olemassa, mutta todennäköisyys pienenee ja keskenmenon riski kasvaa hieman. Siksi on hyvä ottaa yhteys terveydenhuoltoon, jos oma luteaalivaihe on epätavallisen lyhyt tai pitkä.

Vaihdevuosien lähestyessä hedelmällisyys hiipuu hiljalleen. Ovulaatio muuttuu epäsäännöllisemmäksi ja loppuu ajan myötä kokonaan. Koska luteaalivaihe on riippuvainen ovulaatiosta, sen pituus lyhenee vähitellen. Lopulta, kun kuukautisia ei ole tullut vuoteen ja vaihdevuodet ovat ohi, luteaalivaihe loppuu kokonaan muun kuukautiskierron mukana.