Kuva aivoista ja erilaisista tunteista sinisellä taustalla – Libresse

Jos voisit kurkata aivojesi sisään, näkisit melkoisen johdotusjärjestelmän, joka näyttää vähän kulholliselta spagettia. Aivoissa tapahtuu paljon muutoksia 11 ja 27 (kyllä vaan!) ikävuoden välillä. Ne saavat usein aikaan tunteita, joita on vaikea käsitellä, ja käytöstä, jota ei oikein pysty hallitsemaan.

Katsotaan tarkemmin näitä muutoksia ja mietitään tapoja, joilla pystyt selviytymään vaikeistakin paikoista.

Aivotyötä

 
Niissä tapahtuu nopeita muutoksia. Itse asiassa niissä tapahtui viimeksi jotain yhtä mahtavaa, kun olit vielä äitisi kohdussa.

Mikä minussa on vialla?

Tunteiden ennakoimattomuus voi tuntua yksinäiseltä tai ylitsepääsemättömältä, mutta yrität vain käsitellä kaikkia yhtäkkiä ilmeneviä uusia tunteita. Se osa teini-ikäisen aivoistasi, jonka pitäisi pystyä säätelemään mielialaa ja käytöstä, on vasta muotoutumassa.

Otsalohkot – jotka hallitsevat impulsseja, tapaa, jolla reagoit tiettyihin tilanteisiin ja miten järjestät elämääsi – kehittyvät viimeisinä aikuisiässä. Eipä siis yllätys, jos sinusta siis tuntuu, ettet osaa laittaa tehtäviä tärkeysjärjestykseen, tai huomaat, että se, mikä todella loukkasi tai ärsytti aikanaan, ei enää vaikuta mitenkään tärkeältä. Kun koko ajan tapahtuu niin paljon kaikkea! 

Tietyt jokapäiväiset tilanteet – kun et esimerkiksi löydä lempifarkkujasi tai kun kaveri ei viestitä takaisin – voivat saada sinut huutamaan ääneen turhautuneena.  Kärpäsestä tulee hyvin nopeasti härkänen, kun aivot eivät pysty puuttumaan asiaan ja tyynnyttämään sinua. 

Älä siis soimaa itseäsi, vaan etsi helpotusta asiaan. Lähde vaikka kävelylle, soita kaverille, paisko pehmoleluja huoneessasi – tai kokeile meditaatiosovellusta.

3000x1200_Teens_Explorer_Article 4_secondary image 1_Anxiety and other uncomfortable feelings.png

Ahdistuneisuus ja muut epämukavat tunteet

Luultavasti koet joitain tunteita ensimmäistä kertaa. Ja se voi olla pelottavaa. Otetaanpa esimerkiksi ahdistuneisuus. Se saattaa aiheuttaa perhosia vatsassa -tuntemuksen, käsien hikoamista tai voi saada pureskelemaan kynsiä. 

Saatat jopa tietää, mikä saa sinut tuntemaan tiettyjä tuntemuksia (kokeet? ongelmat kaverin kanssa?). Mutta joskus se ei ole niinkään selvää. Tunteet ovat salakavalia: ne saattavat hiipiä esiin ilman erityistä syytä ja häiritä nukkumista tai keskittymistä. 

Päiväkirjaa pitämällä voit huomata, mikä ehkä aiheuttaa tiettyjä tuntemuksia. Jos et ole niin järjestelmällinen, kirjoittele muistiinpanoja kännykkään ja katso, huomaatko käyttäytymismalleja. Kun tunnistat tietyt tunteet jo varhaisessa vaiheessa, niitä on helpompi hallita. Ajan mittaan löydät tapoja selviytyä tunteistasi. Ja muista – ahdistusta saattaa helpottaa, kun kerrot siitä jollekulle toiselle.

Tunteesi eivät määrittele sinua.

Se, että olo oli surkea muutaman päivän, ei tarkoita, että olisit aina surullinen. Tai jos olet huutanut toisille paljon viime aikoina, et silti aina ole vihainen. 

Jos olet pahoillasi siitä, miten olet käyttäytynyt, älä ole itsellesi liian ankara. Suuntaa eteenpäin ja opi virheistäsi – se on paljon parempi vaihtoehto kuin rankaista itseään jostain koko ajan. Menneeseen jämähtäminen ei kuitenkaan saa tehtyä tekemättömäksi. Pyydä siis anteeksi, jos se on tarpeen – ja sitten katse eteenpäin. Muista, että jopa kaikkein järkevimmätkin ihmiset sanovat välillä jotain, mitä eivät tarkoita, tai tekevät joskus huonoja päätöksiä. Se on vain inhimillistä. Ja etenkin murrosiässä se on yleistä.

3000x1200_Teens_Explorer_Article 4_secondary image 2_Me, myself and I.png

Minä, minä, minä

Itsetunto. Itseluottamus. Itsensä hyväksyminen. Näitä kaikkia meidän käsketään työstää voidaksemme olla onnellisia. Mutta vaikka meitä pyydetäänkin tekemään jotain, se ei aina välttämättä ole helppoa.

Itseluottamus saattaa heikentyä pahasti murrosiässä. Aivojen muuttumista seuraavat tunteet voivat saada aikaan sen, että on tosi vaikeaa tietää, kuka on, missä on hyvä ja miten pitäisi käyttäytyä.

Joskus olemme itsellemme paljon ankarampia kuin mitä olisimme kaverille. Kannattaisiko nähdä itsensä kaverina, henkilönä, joka ansaitsee rohkaisua ja kunnioitusta? Kysy siis itseltäsi – ennen kuin päänsisäinen ääni ehtii sanoa: "En ole kyllin hyvä" – sanoisitko saman jollekin rakastamallesi henkilölle tai ajattelisitko hänestä samoin. 

Ongelmat usein painavat hartiat kasaan ja saavat mielen matalaksi. Jos siis huolet tuntuvat musertavan sinut, kuvittele, että huolet ovat jaloissasi – eivät päässäsi. Noustessasi seisomaan huomaat olevasi paljon huoliesi yläpuolella – ja olosi paranee.

3000x1200_Teens_Explorer_Article 4_secondary image 3_ Why aren’t I happy with my reflection.png

Miksi en ole tyytyväinen peilikuvaani?

Olemme tarkastelleet täällä, miten keho muuttuu murrosiässä. Joskus voi tuntua, että on mennyt nukkumaan yhtenä henkilönä ja herännyt ihan toisena.  

Omaan kehoon suhtautuminen voi vaikuttaa yleiseen vointiin. Jos oma ulkonäkö ei tunnu hyvältä, syynä on ehkä vertaaminen toisiin. Aivot kertovat tällöin, ettei ole riittävä. 

Viehättävyyteen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin ulkonäkö. Pidämme ihmisistä (ja he meistä) kaikenlaisten asioiden ansiosta. Syynä voi olla huumorintaju tai heidän persoonallinen tuoksunsa – olemassa on ziljoona asiaa, joita selfie ei pysty vangitsemaan.

Älä siis vertaa itseäsi toisiin tai mieti, mistä et pidä, vaan yllätä itsesi valikoimalla ne asiat, joista olet ylpeä: mikä on sinun lempiominaisuutesi? Mikä tekee sinusta ainutlaatuisen? Keho on uskomaton tekniikan riemuvoitto. Keskity ulkonäön sijaan ennemmin siihen, mitä keho voi tehdä.

Ehkä sinulla on nopeat jalat tai sormet – täydelliset urheiluun, tanssimiseen, soitinten soittamiseen tai pelaamiseen. Tai ehkä sinulla on haukan silmät, ja havaitset jokaisen pienenkin yksityiskohdan toisten pukeutumisessa tai kahden henkilön välisessä kemiassa tosi-TV-sarjassa. Vai onko kuulosi supertarkka, ja pystyt erottamaan kaikki tunteet toisen äänestä? Tai ehkä sinulla on teräskeuhkot, ja pystyt hiihtämään ladulla kuin ladulla tai uimaan altaanmittoja toisensa jälkeen. 

Olipa kyseessä mikä tahansa, kehosi auttaa sinua tekemään sitä, mitä rakastat. Anna sen laiskotella välillä!


GIF poissa tolaltaan olevasta tytöstä syömässä jäätelöä sohvalla – Libresse

Etkö tiedä, miltä oikein tuntuu ja miksi? Se vaatii harjoittelua.

Yksinäinen, vihainen, onnellinen, surullinen? Murrosiässä tunteiden erittely on usein hankalaa. Kokeile tunteiden nimeämistä, ja pystyt tunnistamaan ne helpommin.
 
Kuvittele olevasi alakuloinen. Syytä et tiedä.  Syöt pari keksiä, mutta siitä ei ole apua. Piiloudut siis omaan huoneeseesi. Ja olo on vielä kurjempi ja yksinäisempi. 
 
Kuvittele nyt, että huoneeseesi menemisen sijaan hyväksyt sen, että olet surullinen ja että et tiedä syytä siihen. Kerrot tunteistasi jollekulle läheiselle, esimerkiksi äidille tai isälle. Hän auttaa sinua pohtimaan, mikä auttaisi tekemään tunteesta siedettävämmän – tai saat halin, ja tunnet olosi vähemmän yksinäiseksi. Eikös olekin parempi vaihtoehto?
3000x1200_Teens_Explorer_Article 4_secondary image 5_Keep on talking.png

Puhu ja puhu

Kun pääset jyvälle tunteiden nimeämisestä, yritä jatkaa puhumista. Kerro tunteistasi, vaikka suun avaaminen olisikin aluksi vaikeaa.  Kun puhut, kerrot samalla toisille, miten sinulla menee. He voivat sitten tukea sinua paremmin. Kirjoita tunteistasi päiväkirjaan, kirjeeseen tai muokkaa niistä laulu tai runo. Piirtäminen on myös hyvä keino ilmaista tunteita, jos puhuminen tuntuu vielä liian ylitsepääsemättömältä. 
 
Jos olet koko ajan surullinen tai tunnet äkillistä ahdistusta tai masennusta, tarvitset ehkä pidempiaikaista erikoisapua. Vaatii rohkeutta kertoa toisille, mitä sinulle on tapahtumassa. Tämä pätee kaikkeen pään sisällä tapahtuvaan (joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin). 
 
Mutta jos sinusta tuntuu, että olet jumittunut kiertämään vain samaa kehää, puhu ensin henkilölle, johon luotat. Näin pääset alkuun tarvitsemasi tuen saamisessa. 

[Lähde]

http://www.telegraph.co.uk/news/health/children/11739219/Revealed-Inside-the-mind-of-a-teenager.html

Jatka lukemista

Jatka tutustumista