Mikä ovulaatio on ja miten se toimii?

Viimeksi päivitetty: 18. huhtikuuta 2024

Ovulaatio on sana, jotka olet varmasti kuullut monta kertaa. Mutta mikä se oikeastaan on, milloin se tapahtuu ja miten kauan se kestää? Tässä artikkelissa kerromme tyypillisistä ovulaation merkeistä ja oireista. Lisäksi opit arvioimaan, mihin aikaan kuukaudesta ovulaatio tapahtuu!

• Ovulaatio eli munasolun irtoaminen
• Milloin ovulaatio tapahtuu?
• Yleisiä ovulaation oireita ja merkkejä
• Miten valkovuoto muuttuu ovulaation aikaan?
• Miten arvioida ovulaation ajankohta?
• Ovulaatio ja ehkäisymenetelmät

Ovulaatio eli munasolun irtoaminen

Ovulaatiota voi ajatella osana kuukautiskiertoa. Sillä tarkoitetaan hetkeä, jolloin kypsä munasolu irtoaa munasarjoista, jotka sijaitsevat kohdun molemmin puolin. Ilman ovulaatiota ei tule kuukautisia. Mutta miksi ja milloin ovulaatio tapahtuu? Joka kuukausi jommassakummassa munasarjassa kypsyy munasolu, jonka hormonitasojen muutokset saavat irtoamaan. Se kulkeutuu munanjohdinta pitkin alas kohti kohtua. Jos munasolu törmää siittiöön matkallaan kohtuun, se voi hedelmöittyä ja raskaus alkaa. Tältä kannalta voi olla hyvä tietää, että siittiöt voivat selviytyä elimistössä jopa viisi päivää. Jos taas munasolu ei hedelmöity, se poistuu elimistöstä veren ja hedelmöittynyttä munasolua varten paksuuntuneen kohdun limakalvon mukana. Munasolu, veri ja kohdun limakalvon jäänteet muodostavat siis vuodon, jota kutsutaan kuukautisiksi. Se imeytyy kuukautissuojaan, joka on suunniteltu sulkemaan kuukautisvuoto sisäänsä ja neutraloimaan hajuja. Suoja voi olla esimerkiksi side, kuukautisalushousut tai kuukuppi.

1. Munasarja  2. Munasolu  3. Munanjohdin

Milloin ovulaatio tapahtuu?

Ovulaation ajankohta ja kesto vaihtelevat ihmisestä toiseen. Joka tapauksessa se ajoittuu kuukautiskierron 10. ja 17. päivän välille. Juuri tällöin raskauden riski – tai toivotun raskauden mahdollisuus – on suurin. Ovulaatio tapahtuu siis noin 14 päivää ennen kuukautisia. Tämä on hedelmällinen ajankohta, joten jos ei halua tulla raskaaksi, kondomin tai muun ehkäisymenetelmän käyttöön on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jos haluat selvittää, milloin ovuloit, voit käyttää kuukautiskalenteria. Muista kuitenkin, että tulos on pelkkä arvio eikä mitään täsmällistä tiedettä! Munasolu elää irtoamisensa jälkeen noin 12–24 tuntia, mitä kutsutaan joskus ovulaatiojaksoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että raskaaksi voisi tulla vain ovulaatiopäivänä. Niin kutsuttu hedelmällinen ikkuna alkaa jo muutamaa päivää ennen munasolun irtoamista, sillä siittiöt voivat tavallisesti selviytyä elimistössä jopa viisi päivää.

Mitkä ovat yleisiä ovulaation oireita ja merkkejä?

• Läpikuultava, sitkeä ja liukas valkovuoto voi olla merkki ovulaatiosta. Tällöin pikkuhousunsuoja voi auttaa estämään alushousujen tahriintumisen ja pitämään olon raikkaana pidempään. Pikkuhousunsuojien imukyky on siteitä heikompi, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi valkovuodolle tai hyvin niukalle verenvuodolle esimerkiksi kuukautisten lopussa.
• Ovulaation aikaan voi esiintyä myös ovulaatiokipua, josta voidaan käyttää saksasta lainattua nimitystä mittelschmerz eli välikipu. Se on äkillistä tai jatkuvaa alavatsakipua, joka on yleensä melko lievää. Jos kipu on hyvin voimakasta ja häiritsevää, on hyvä hakeutua ehkäisyneuvolaan, nuorisovastaanotolle tai terveyskeskukseen.Näin varmistetaan, ettei kipu ole merkki siitä, että jokin on vialla. Esimerkiksi endometrioosi voi aiheuttaa pidempiaikaista kipua ja särkyä, ja sen oireiden hoitoa varten tulee hakeutua lääkäriin. Ovulaatiokipua voi esiintyä tai olla esiintymättä – kumpikin on yhtä normaalia.
• Kehon lämpötila voi yllättäen nousta noin puoli astetta.
• Jomottava selkäkipu
• Pahoinvointi ovulaation aikaan ei ole mitenkään epätavallista
• Rintoja voi aristaa
• Vatsan turvotus
• Jotkut kokevat myös olevansa herkempiä mauille ja hajuille. On yleistä, että herkistymistä esiintyy aika ajoin
• Mielialanvaihtelut
• Vähäinen verenvuoto

Miten valkovuoto muuttuu ovulaation aikaan?

Valkovuodon muutokset ovat kaikkein varmin merkki ovulaatiosta. Valkovuoto muuttuu tavallista läpikuultavammaksi, liukkaammaksi ja sitkeämmäksi. Se muistuttaa hieman raakaa munanvalkuaista. Muutosten tarkoituksena on helpottaa siittiöiden uintia ja löytämistä munasolun luo. Lisäksi valkovuotoa erittyy yleensä tavallista enemmän. Pikkuhousunsuoja voi auttaa imemään valkovuodon ja suojaamaan alushousuja. Kun luteaalivaihe alkaa ovulaation jälkeen, valkovuodon määrän tulisi vähentyä ja sen tulisi muuttua kuivemmaksi, tahmaisemmaksi ja paksummaksi.

Miten arvioida ovulaation ajankohta?

Voit arvioida, milloin ovulaatio tapahtuu, käyttämällä kuukautiskalenteria (tämä on vain summittainen arvio – ei täsmällistä tiedettä), mittaamalla kehon lämpötilaa jatkuvasti koko kierron ajan tai käyttämällä ovulaatiotestiä, joka mittaa hormonitasoja virtsasta. Jos lasket ovulaatiopäivää hedelmällisyyteen liittyvistä syistä (koska haluat tulla raskaaksi tai et halua lapsia), on parasta kysyä neuvoa lääkäriltä tai terveydenhoitajalta, jotta voit olla varma.

Jos haluat perehtyä kuukautiskiertoon tarkemmin, voit lukea esimerkiksi artikkelimme kuukautiskierrosta tai PMS-oireista.

Miten ovulaatio toimii eri ehkäisymenetelmien kanssa?

Okei, eli kuukaudessa irtoaa yksi munasolu ja niin edelleen. Mutta toimiiko homma samalla tavoin, jos käyttää ehkäisyä? Useimmissa tapauksissa ei. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät, kuten e-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari ja ehkäisykapseli, korvaavat kehon oman hormonitoiminnan, joten ovulaatiota ei tapahdu lainkaan. Lisäksi on olemassa hormonikierukoita, jotka eivät vaikuta ovulaatioon mutta joiden sisältämät hormonit estävät munasolun kiinnittymisen kohtuun. Hormonittomat ehkäisymenetelmät, kuten kuparikierukka, pessaari ja kondomi, eivät vaikuta ovulaatioon lainkaan, vaan se toimii tavalliseen tapaan. Eri menetelmät vaikuttavat siis kehoon eri tavoin!

Libressen kätilö on lukenut ja hyväksynyt tällä sivulla olevat tiedot. Artikkelin sisältämä lääketieteellinen tieto on kuitenkin annettu vain tiedotustarkoituksessa, eikä sen perusteella pidä tehdä diagnoosia eikä suorittaa hoitotoimenpiteitä. Keskustele aina omaan terveydentilaasi liittyvistä asioista lääkärisi kanssa.