Miten hormonit vaikuttavat

Hormonit ovat osa aikuiseksi kasvamista, ja niistä puhutaan välillä paljon pahaa. Mutta mitä ne oikeastaan ovat ja miten ne toimivat? Tässä artikkelissa tutustutaan tärkeimpiin murrosikään kuuluviin hormoneihin (joita ovat estrogeeni, progesteroni ja testosteroni). 

Hormoneja syytetään monista vaivoista: iho-ongelmista, univaikeuksista, runsaista tai niukoista kuukautisista (ja niin edelleen). Mutta mitä ne tarkalleen ottaen ovat? 

Hormonit ovat rauhasten erittämiä kemiallisia aineita, jotka kulkeutuvat kehon eri kudoksiin ja elimiin ja viestittävät niille, mitä tehdä. [1] Niillä on hyvin keskeinen rooli murrosiän ja kuukautiskierron käynnistymisessä. Lisäksi ne säätelevät muun muassa sydämensykettä, unirytmiä, aineenvaihduntaa, ruokahalua, kasvua ja kehitystä sekä kehon lämpötilaa – käytännössä kaikkea! On niiden tehtävä varmistaa, että keho kasvaa ja elimistö toimii kuten pitääkin. 

Koska hormoneilla on niin paljon valtaa, ne voivat joskus vaikuttaa myös tunteisiin. Mielialanvaihtelut, ärtyneisyys, alakulo ja ahdistus, joita moni kokee murrosiässä, ovat kaikki hormonien oikuttelun syytä. On siis täysin normaalia, että tunteet ovat välillä pinnassa ja olo on tavallista herkempi. 

Hormonivaihtelut aiheuttavat myös helpommin havaittavia muutoksia, kuten finnejä, häpykarvojen kasvua ja voimakkaampaa hienhajua. Ei ole ihme, että niitä pidetään riesana: [2] ne auttavat meitä kypsymään ja toteuttavat tärkeitä muutoksia, mutta toisaalta ne vaikeuttavat tunteiden säätelyä ja saavat kehon tuntumaan vieraalta. 

Kaikesta huolimatta hormonien ei pitäisi haitata elämää. Mielialanvaihtelut ja finnit eivät ehkä aiheuta riemunkiljahduksia, mutta onneksi hormonien oikut tasoittuvat yleensä iän myötä.  

Seuraavassa käydään läpi murrosiän keskeisimmät hormonit ja niiden vaikutukset, jotta saisit paremman käsityksen, mitä kehossasi tapahtuu.

Olet varmaan kuullutkin tämän hormonin nimen, kun koulussa on puhuttu murrosiässä ja kuukautiskierrosta. Estrogeenillä on hyvin tärkeä rooli sukupuolikehityksessä ja sukukypsyyden kehittymisessä. Sitä muodostuu etenkin munasarjoissa, mutta myös lisämunuaiset ja rasvasolut tuottavat pieniä määriä. 

Estrogeenin eritys käynnistyy murrosiässä ja jatkuu aina menopaussiin eli vaihdevuosiin asti, jolloin sen määrä elimistössä laskee. Estrogeenitaso vaihtelee läpi kuukautiskierron: se nousee kierron keskivaiheille saakka ja laskee kuukautisten lähestyessä. 

Vaikka estrogeeni on sukupuolihormoni, se säätelee monia muitakin asioita kuin kuukautiskiertoa ja sukupuolikehitystä. Se voi vaikuttaa myös mielialaan, virtsateihin, sydämeen ja verikiertoon, rintoihin, ihoon, painoon, hiuksiin ja karvoitukseen, lantiolihaksiin, aivoihin ja luiden terveyteen. [2] Estrogeeni on siis monessa mukana!

Munasarjat vastaavat myös progesteronin eli keltarauhashormonin tuotannosta. Sitä alkaa erittyä heti ovulaation eli munasolun irtoamisen jälkeen kuukautiskierron jälkipuoliskolla. Progesteronin tehtävä on paksuntaa kohdun limakalvoa, jotta olosuhteet olisivat suotuisat mahdolliselle vauvalle.[3] Elimistö siis tuottaa sitä kaiken varalta, halusitpa tulla raskaaksi tai et. Jos raskaus ei ala, progesteronitaso laskee ja kohdun limakalvo poistuu kuukautisvuotona.

Testosteroni tuo ehkä automaattisesti mieleen miehille tyypilliset ominaisuudet, mutta itse asiassa meidän kaikkien elimistö erittää sitä. Estrogeenin tapaan myös testosteroni muodostuu munasarjoissa (tai miehillä kiveksissä) ja lisämunuaisissa. Testosteroni ja estrogeeni ovat eräänlainen tiimi, jonka yhteispeli on tärkeää. Näiden hormonien tasapaino nimittäin varmistaa, että munasarjat toimivat oikein. 

Testosteroni vaikuttaa olennaisesti myös lihasmassan kasvattamiseen, luuston rakenteeseen ja sukupuoliviettiin. [4] Jos siis joinakin päivinä olosi on tavallista himokkaampi, syynä on todennäköisesti testosteronin määrä elimistössäsi!

Kuten murrosiässä muutenkin, hormoneissa on sekä hyvää että huonoa. Kun estrogeenitaso nousee ovulaation yhteydessä, olo on energinen ja seksuaalinen halukkuuskin voi hieman lisääntyä. Sen sijaan progesteronitason kohotessa olo voi olla epämukava ja makeanhimo yltyä. Toisaalta estrogeenitason lasku yhdistettynä progesteronitason nousuun voi aiheuttaa PMS-oireita (kuukautisia edeltävää oireyhtymää). Yleisiä oireita ovat ahdistuneisuus, mielialanvaihtelut ja kivut. 

Oman tunnetilan ja käytöksen vaihtelu voi hämmentää ja turhauttaa. Yhtenä päivänä nouset sängystä täynnä tarmoa, toisena ei huvittaisi nousta lainkaan. On kuitenkin erittäin yleistä, että tunnetila ja fyysinen olotila muuttuvat kuukautiskierron aikana. Eli jos tunteiden vuoristorata kyllästyttää, muista, että se on täysin normaalia. Et todellakaan ole ainoa! Ja jos tilanne alkaa käydä ylivoimaiseksi tai tuntuu, että jokin kehossasi on pielessä, voit aina puhua asiasta kaverille tai perheenjäsenelle – tai tarvittaessa lääkärille. Itse hormoneja ei voi hallita, mutta kokemus, kärsivällisyys ja muiden tuki opettavat selviämään niiden oikuista. 

Kun tiedät, mitä eri hormonit ovat ja miten ne vaikuttavat, sinun on ehkä helpompi hahmottaa, miksi et aina ole oma itsesi tai olo tuntuu omituiselta. Jos haluat perehtyä muihin kehon ja elimistön salaisuuksiin, lue esimerkiksi artikkelimme kuukautiskierron ottamisesta haltuun ja murrosiän fyysisistä muutoksista.

Tämän artikkelin lääketieteelliset tiedot on tarkoitettu pelkästään tiedoksi. Niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi diagnoosin tai hoidon apuna tai pohjana. Jos tarvitset terveydentilaasi liittyviä neuvoja, käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.