Nainen käyttämässä kuukautiskalenterisovellusta

Turvonnut vatsa, omituisia vuotoja ja varmat päivät (onko niitä edes?) – täältä löydät tietoa siitä, miten nämä liittyvät ovulaatioon.

Ovulaatio on sanana sellainen, johon törmää usein, mutta sen merkitystä tai toimintaa ei välttämättä tule ajatelleeksi. Yksinkertaisesti sanottuna: ovulaatio on osa kuukautiskiertoasi. Jos ei ole ovulaatiota – ei ole kuukautisia. Ovulaatiota ei myöskään tapahdu ilman hormoneja, jotka kulkeutuvat munasarjoihisi ja kertovat, että on munasolun irtoamisen aika!

Kaaviokuva munasarjoista
1. Munasarja 2. Munasolu 3. Munanjohdin

Miten ovulaatio tapahtuu?

No niin, nyt asia on käsitelty pikaisesti. Mutta olemme kuitenkin sitä mieltä, että sitä on hyvä käsitellä myös syvällisemmin, jotta selviäisi kuinka ovulaatio todella tapahtuu. Sinulla on kaksi munasarjaa, yksi kohdun molemmin puolin, ja joka kuukausi hormonit ikään kuin viestivät munasarjoille, että on aika luovuttaa kypsynyt munasolu. Munasolu irtoaa ja vaeltaa munanjohtimia pitkin kohti kohtua. Mikäli munasolu sattuisi matkallaan kohtaamaan siittiön, se hedelmöittyisi (tässä vaiheessa on hyvä mainita, että siittiöt voivat elää kehossa jopa viisi päivää). Jos hedelmöitys tapahtuisi, se johtaisi raskauteen ja hedelmöittynyt munasolu jäisi kohtuun. Kuitenkaan useimmiten munasolu ei kohtaa siittiötä, vaan se poistuu kohdun kautta kehosta kuukautisveren mukana, joka koostuu kohdun limakalvosta eli endometriumista. Limakalvo on kasvanut paksuksi, sillä sen tehtävänä on ollut luoda hyvät olosuhteet mahdollisesti hedelmöittyneelle munasolulle. Kun munasolu ei kiinnity, tulee se ulos veren ja limakalvon mukana ja tämän tunnemme paremmin nimellä kuukautiset.

Milloin ovulaatio tapahtuu?

Ei ole ollenkaan helppoa tietää, milloin ovulaatio tapahtuu. Se voi mennä ohi aivan huomaamatta tai aiheuttaa merkittäviä oireita. Ovulaation aika ja kesto vaihtelevat henkilöstä riippuen. Kuitenkin kuukautiskierron päivien 11 ja 21 välissä riski – tai mahdollisuus – tulla raskaaksi on suurin, ja ovulaatio tapahtuu usein tässä välissä. Ovulaatio tapahtuu keskimäärin 14 päivää ennen kuukautisia. Tällöin henkilö on hedelmällinen ja ehkäisyyn on syytä kiinnittää tavallista parempaa huomiota. Eikö tätä ennen sitten tarvitse huolehtia ehkäisystä? Hyvä, että kysyit – kyllä tarvitsee! Mikäli raskaus ei ole toiveena, on ehkäisystä huolehdittava aina. On olemassa käsite nimeltä "varmat päivät", jolla tarkoitetaan aikaa kuukautisten ensimmäisestä päivästä ovulaatioon. Silloin munanjohtimessa ei ole munasolua, joka voisi hedelmöittyä! Se pitää toki paikkansa, MUTTA... Kehossa tapahtuu paljonkin kaikenlaista, ja jos jokin kehon rutiini pettää, eivätkä hormonit enää toimikaan tyypillisellä tavalla, eivät "varmat" päivät enää olekaan niin varmoja. Päivien laskeminen ja parhaan toivominen ei olekaan koskaan täysin varma ehkäisykeino.

On kuitenkin olemassa asioita, jotka viestivät ovulaatiosta. Ne, jotka esimerkiksi seuraavat hieman omaa valkovuotoaan, huomaavat pian tietyn kaavan.

Onko ovulaatiolla tyypillisiä merkkejä?

Oman valkovuodon muutos on yksi ovulaation varmimpia merkkejä. Vuoto muuttuu tavallista läpinäkyvämmäksi ja liukkaammaksi. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa se, että siittiö pystyy uimaan paremmin ja löytää helpommin munasolun luo munanjohtimessa. Toinen ovulaatioon liittyvä asia on saksan kielestä tuttu termi ”mittelschmerz” –välikipu, toisin sanoen ovulaatiokipu. Se on joko äkillistä tai jatkuvaa kipua alavatsassa, joka on yleensä melko maltillista. Mikäli kipu on todella kovaa ja aiheuttaa merkittävää haittaa, kannattaa vierailla terveydenhuollon yksikössä – on hyvä varmistaa, että kyse ei ole mistään vakavammasta.

Ovulaatioon voi liittyä myös muita merkkejä:

  • Pahoinvointia
  • Kipua
  • Vuotoja
  • Särkyä selässä
  • Turvotusta mahassa
  • Muutoksia kehon lämpötilassa
  • Mielialanvaihtelua
  • Kipua rinnoissa
  • Verenvuotoa

Kuinka ovulaatio ja ehkäisy toimivat?

No niin - yksi munasolu kuukaudessa ja kaikki tämä. Mutta entä jos käyttää ehkäisylääkitystä, toimiiko tämä samalla tavalla? Suurimmaksi osaksi ei. Hormoneihin perustuva ehkäisylääkitys - esimerkiksi ehkäisypillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari tai ehkäisykapseli - yksinkertaisesti säätelee hormonitoimintaa siten, että ovulaatiota ei tapahdu. Hormonikierukat puolestaan eivät vaikuta ovulaatioon, mutta tekevät kohdusta huonon kasvuympäristön munasolulle. Hormonittomat ehkäisymenetelmät, kuten kuparikierukka, pessaari ja kondomit mahdollistavat ovulaation, eivätkä vaikuta sen kestoon tai tapahtumisaikaan ollenkaan. Erilaiset metodit vaikuttavat kehoon eri tavoin.

Jatka lukemista

Jatka tutustumista